Huoneeseen astuu tuo saalistaja lumoaa kauneudellaan Tuijottaa ujot silmät nurkasta Niihin ei vilkaisekaan Uinuvat haaveet taas yö herättää ehkä hän aamuksi jää Hän poistuu varmoin askelin yöhön hämärään jo häviää Taas yksin niin kuin ennenkin Ei muuta jää kuin pimeää Hohtavat on hampaat saalistajan Hymyssään lämpö ei näy Uhrinsa valmiin hän vie mukanaan vuoteelle kylmälle käy Uinuvat vaistot taas yö herättää ehkä hän aamuksi jää Hän poistuu varmoin askelin yöhön hämärään jo häviää Taas yksin niin kuin ennenkin Ei muuta jää kuin pimeää Kerran valon näki nyt hän pitää unelmastaan lujaa kiinni irti päästä ei Vuodet vaihtuu, ihmisetkin unohtuu vaan saalistaja sielun pitää, päästä ei Hän poistuu varmoin askelin yöhön hämärään jo häviää Taas yksin niin kuin ennenkin Ei muuta jää kuin pimeää
Huoneeseen astuu tuo saalistaja lumoaa kauneudellaan Tuijottaa ujot silmät nurkasta Niihin ei vilkaisekaan Uinuvat haaveet taas yö herättää ehkä hän aamuksi jää Hän poistuu varmoin askelin yöhön hämärään jo häviää Taas yksin niin kuin ennenkin Ei muuta jää kuin pimeää Hohtavat on hampaat saalistajan Hymyssään lämpö ei näy Uhrinsa valmiin hän vie mukanaan vuoteelle kylmälle käy Uinuvat vaistot taas yö herättää ehkä hän aamuksi jää Hän poistuu varmoin askelin yöhön hämärään jo häviää Taas yksin niin kuin ennenkin Ei muuta jää kuin pimeää Kerran valon näki nyt hän pitää unelmastaan lujaa kiinni irti päästä ei Vuodet vaihtuu, ihmisetkin unohtuu vaan saalistaja sielun pitää, päästä ei Hän poistuu varmoin askelin yöhön hämärään jo häviää Taas yksin niin kuin ennenkin Ei muuta jää kuin pimeää
